Ka ishi-taht
Katshissinuaimatsheht mak katshishkutamatsheht

Samian
Pikogan utshipanu, ka apishashit innu-assi anite aishinakuak assi Abitibi-Témiscamingue, Samian katshitshipiteu auennua eka e shakuenimut tshetshi nukuitishut tanite uetshipanit; ashit kassinu innu, netuenitak ishpitenitamunnu mak tshetshi nishtuapamakanit. Katshi nishu (2) tekanepa tshishiat, Samian anutshish tshissinuapamiku kaiuassiuniti, tshitshue utaimunnu iapashtaniti, aiteuetshenannut anutshish miamupanitanit ashit nenua Algonquin-innua etueniti mak innu-teueikana.
Uetinak kamishta-metuenannut ishkutenu, ka pimutat anite kassinu meshkanaua Pikogan, utinnu-assit, anite ne pipun 2010 ekute ka mishta-uinakanit kanikamusht, nekamuti miam eimit eituet. Ka mishta-aitit anite ne Kamishta-metuenanut Vancouver, mitshetuau ka nikamut anite Finlande-assit, Tshishe-mishtikushiu-assit, Chine-assit mak Indonésie-assit, ka unuipaniat nishu uet taniti utekanepema, Face à la musique eshinikatakanniti, ka mishta-pimipanniti anite kanatutakannit, ka itutet anite Festival international kamashinaitshenanut e uitakanit Berlin-assit, ka kanieut Révélation Radio-Canada Musique Ka nishtuapamakanit Kanatutakanit Kanata. Mishue eshpitashkamikat nishtuapatakannu Samiam eshi-pikutat.
Kianieut Félix utekanepema Hip-hop eshi-uinakanniti, mak uanakanit anite itetshe Kamashinaitshesht kie ma ka tutak mashinaikan anite ne pipun Gala de l’ADISQ 2011, iapit e uitakanit anite ne Gala Aboriginal Peoples Choice Musc Awards, anite nishtuait ka unuipannit utishinikashun, Samiam mekuat atusseshtueu nishtu tshe ut tanit utekanepema, tshe unuipaniat takuatshinniti 2014.

France Frenette
Katshishkutamatshet nikamunnu
France Frenette, kanuenimeu ukanuma tshetshi nikamut nikamuna anite ut Kamishta-tshishkutamatunannut Munianit, kie uin uetshit tutamu nikamuna mak tshissinuaimueu katauapekaitsheshiniti. Nishunnu tauapekaikana metuatsheu mak mitshetupipuna nenu ishi-atusset kie mitshetuait, anite ut tshishe-nikamuna nuash kanikamushiht ashit e nikamunannut, iapit nenua anutshish etuenannut. France Frenette uin uetshit tshishkutamuepan 250 katshishkutamuakanishiniti, e shenamuat tshishtukannu nenua tshe mishkutapishtatsheniti. Utaimun : anu uet apatak nekamunanut, eukuan tshetshi ashit minuatakanit.
Ashit nenu e tshishkutamatshet mak e tshitapatak katshishkutamatunannut Prochant eshinikateniti, France iapit ishi-atusseu e patshitinak utaimun mak e tshitapatak anite meshta-aitinannut e tutakannit tshekuannu miam nenua e uitakanniti kakusseshit-nikamunit, umenua eshinikateti, « Mishue ka minuatakanit e nikamunanut anite Granby, Nikamuna e minuatakanit anite St-Ambroise mak ne Kaminuatakanit Le tremplin eshinikatet anite Dégelis. Iapit uishamakanipan tshetshi utshimashkueut anite kamamuitunannut katshishkutamatsheht nikamuna ute Uepishtikueiau-assit tshetshi matinuet utshissenitamun tshe aituet auen mak tshe ishi-nikamut. Tanite anite ua tat, nikan anite metshetinannut, petshitinaki utaimun, katshitapatakannit kie mak anite kanatutakannit, France Frechette nukushu menu-kanuenitashut.

Luc Boivin
Shash 35 tatupipuna Luc Boivin ishpish atusset anite e tauapekaitshenannut, uin e pimipantat tiauapekaitshenannut, tauapeikaikana aishinakuanniti, uin tshatapatak-pemipanitat mak tsheshkutamatshet. Tshikanakushipan anite nikan etat kamitshetinannut, tekanepit kie anite katshitapatakannit ashit mitshet kutaka kanikamushiniti kie ma katauapekaitsheshiniti miam uetshenat e uinakaniht André Gagnon, Michel Cusson, Isabelle Boulay,Linda Lemay, Gino Vannelli mak Angélique Kidjo. Anite katshitapatakanit, Luc uin pimipanitapan katauapekaitshenannut mitshetuait anite tshekuana e uapatiniuenanut miam anite ka minuatshimakanit auen kie eiapishish tshekuan e nukutakaniti miam umenua Gala des Prix Gémeaux, la Francofête 98, Beau et Chaud kie apu shashish, uiesh kutunnuepipuna, ne Belle et Bum eshinikatet.
Luc Boivin shash tshi ishi-atusseu uin uetshit e tauapekaitshet, nishtumitamitannu tatuau tutueu tekanepa, kie mitshetuau pimipanu katshitapatakannit. Shaputue e nukuiakanit nenu e tauapekaitshet, mishue nukushipan miam anite Uepishtikueiau-assit, Kanata-assit, Upashtuneu-assit, Akamitshikamit mak anite Japon-assit. Nishtuau kanieu Gémeaux eshinikatenit e tshitapatak katauapekaitshenannut, tshi uapatiniueu mitshetuait tshekuannu e tshi tutak, e tutak tshekuannu mak meshta-pushipanit anite katauapekaitshenannut ute Uepishtikueiau-assit.

Stéphane Bellavance
Katshishkutamatshet – Auen tshetshi minu-utinitishut
Stéphane Bellavance eukuan kamatuet, ka pimipanitat netshishkatunannut mak nikan pikunu ka uapatak tshe ishi-pimutenannut ka minu-nishtuapamakanit ute Uepishtikueiau-assit. Katshi neupipuna tshishkutamuakanit anite Katshishkutamatunannut kamataupikutakanit ute aishinakuak assi, ekue pitutepanit anite katshitapatakannit VRAC TV ka ishinikatenit, anite mitshetuau ka uapamakanit Réal-It et Réal-tv ka ishinikatenit, ka mishta-mishkutshipanit, Le Steph show mak anite KARV l’anti-gala ka ishinikatenit. Anutshish, tshipa tshi nashauakanu Stéphane anite Arrange-toi avec ça ! ka ishinikatenit mak anite VRAK eshi-uitakannit, mak anite kauitshi-atussemat auennua anite nenu metueun-kukuetshitshemunnu eshinikatenit Génial, anite Télé-Québec, mak anite ussi-tshekuannu pemipanitakannit anite eshakumitshishikua Par ci eshinikatenit anite Radio-Canada napik pemipanitakanit. Tshe pipunnit, eukuannu nishuau tshe uitshi-atussemat Peneloppe McQuade anite ne Jutra ka ishinikatet.
Kassinu aishi-atusseu mak tshitshue minuatamu utatusseun, iapit anite uauitshiaushiu anite mietuenannut, pamishkau niatshi-patshitinakannit aimunnu, tshishkutamatsheunnu, kanatutakannit, nanikutini pietakushit anite CKOI eshinikatenit kanatutakannit mak eshinakuannit utatusseun pemutauat utaimunnu nenu Fondation Québec Jeunes. Anite e takuashit eukuan napeu ka mishta-atusset.

France D’Amour
Katshishkutamatshet – Anite e mashinaitshet mak e tutak umashinaikana
France D’Amour eukuan uin ka unuipanitat-ka tutak-kie ka pimutat nikamuna ute Uepishtikueiau-assit. Anite nitautshipan Mont-Rolland ashit uikanishat nenua ka kanuenimikut, ushima peiku ishkuessa mak nishu napessa. Kautamapekaikan uet mishta-auassiut metuatsheu, kuetunnuepipuneshit ashu neu (14) eukuannu utauia atamishkakut ushkat kautamapekaikannit. Meshta-minutak kautamapekaikannit mietuatsheniti Ricky Lee Jones mak Joni Mitchell (katauapekaitsheshiht ka mishta-akuatenimat nenu ishpish pikutaniti kautamapekaikannit mak e tutaminiti nikamunnu), France D’Amour ekue itenitak kie uin tshe tauapekaitshet peiku tshishikunnu, kie tshe tutak uin uetshit unikamuna. Kie tshi tutamupan, uesh utinakanipan tshetshi tutuat utekanepema pipunnu 1991.
Shaputue mishta-minuatakanu ute Uepishtikueiau-assit katshi unuipaniat utekanepema ka mishetshishiniti Animal ka ishi-uinakannit anite pipunnu 1992. Kutaka iapit tshe unuipaniat Déchainée, Le silence des roses, Nomade, France D’Amour, Hors de tout doute, Les Autres, Le Présent, Bubble Bath mak Champagne mak kutunnu uet taniti , En love majeur eshi-uinakannit.

Charles Bender
Katshishkutamatshet – Ka minunakuak e tutakanit kamatau-pikutakanit
Charles Bender, Huron-innu anite ut Wendake. Ishi-tshishkutamatishupan tshe aitit anite kamatau-pikutakannit Kamishta-tshishkutamatunannut Concordia. Katshi katshitinat ukanima, tshi mitshetuait atussepan anite kamatau-pikutakannit, katshitapatakannit mak anite mushe kamatau-pikutakannit mishtikushiu-aimunit kie akaneshau-aimunit. Uitamuatau iapit ka pamishkat ashit nenu eshinikatenit Le Geordie Theatre, auassat mak kaiuassiuht ka ut tutakannit anite akaneshau-katshishkutamatunanut Uepishtikueiau-assit, ka ishi-minakanit ka pamishkat tshetshi uapatak innu-assia Cri-innua, Mig’ mag-innua mak mohawk-innua ute Uepishtikueiau-assit. Iapit tepan anite mitshet ka unuipanitakanniti kamatau-pikutakanniti anite nenu eshinikatenit Ondinnok, atusseutshuap innu-kamatau-pikutakanit innit kie kakusseshit, ne ka unuipanit « Coontes d’un indien urbain » ka pimipanitakanit anite mishue Tshishe-mishtikushiu-assit mak anite mitshetuait innu-assia ute Uepishtikueiau-assit.
Charles kie uin nashatsheu anite mitshetuait eitinannut miam uin tshetshi pimipanitat kie ma ashu-uitamatshet. Uin pimipanitau kamishta-metuenannut innit. Charles uauitshiaushipan/tshetshi uetshiunanut ashit nenua atusseutshuapa miam ue e uinakanit CSSSPNQL (Commission de la santé et des services sociaux des Premières Nations du Québec et du Labrador) Mamuitun ka ut tshitapatakanit minuinniun mak uauitshitun
Ushkat Innuat ute Uepishtikueiau-assit mak Akamississit, FAQ (Femmes autochtones du Québec) Innushkueuat Uepishtikueiau-assit kie ma AJPNQL (Assemblée des jeunes des Premières Nations du Québec et du Labrador) Mamuitun kaiuassiuht Ushkat innuat ute Uepishtikueiau-assit mak Akamississit. Iapit uin pimipanitau anite katshitapatakannit ka ishinikatenit « C’est parti mon tipi ! »
Ka uauitshiaushiht

Tshishapeu
Tshishapeu, uashaunnu, netshishkuakaniti shaputue tshimatenimau kuenuenimikut tshekuannu e minuashinit mak ishpish patshitinitishut. Anutshish utaumau, nishtinnuepipuneshu kie shash tshi nikamu anite e mitshetinannut. Nenu e uitenitakushut mak shaputue kie e minuanit aimunnu petshitinaki, apu takuannit tshetshi eka pashkapamakanit anite mamu etaht. Aiat ushkuishtatishu tshetshi anu katshitinak e tauapekaitshet mak kassinu tshekuannu utinamu tshetshi ut aiat minu-kanuenitashut.

Maude
Maude eukuan pessamishkueu. At e shakuenimut, ishkueu ka kutunnuepipuneshit ashu peikushteu (19) ui mishta-tshishkutamatishu. Apu tauapekaitshet tauapekaikannu, muku mishta-minuatamu tshetshi nikamut.

Scott
At e auassiut, Scott minu-kanuenitashu anite e nikamut e tanannut kie tapuetatishu tshekuannu e tutaki. Kie shash tutamu nikamuna kie ui shaputuepanu tshetshi tutak ktaka tshe ishpish anite nenu tat katauapekaitshenannut. Uashat mak Mani-utenam utshipanu mak 18 itatupipuneshu. Eukuan ussinitshishu ka tapueienitakushit kie ka minuenitakushit mak menuatak tshetshi tshishkutamatishut ussi-tshekuana.

John-Emile
John-Émile, nishunnuepipuneshu ashu nishuaush (28), Uashat mak Mani-utenam innu. Kutuasht itashinua utauassima, Uin uetshit tshishkutamatishupan ka utamapekaikannit tauapekaikannu. Napeu ka ui minutat utatusseun kie apu minuatak nekatakannit tshekuannu eka e tshishtakannit. Apu nita tutak nikamuna muku ui mishta-atushkatishu tshetshi unuipanitat unikamuna.

Christopher
Christopher, ka utamuat teueikana anite mamu katauapekaitsheht, 25 itatupipuneshu kie innu ne. Eukuan ussinitshishu ka tapuetatishut mak ka shutshenimut. Nakatamupan utatusseun kie utassi Unaman-shipu tshetshi natshi-utinamat aishi-tauapekaitshenannut teueikan e uinakanit. Eukuan napeu ka minu-utinitishut ka minuatak tshetshi tauapekaitshet mak tshetshi tshishkutamatishut anite mamu uinuau katauapekaitsheht.

Karen
Kuetunnuepipuneshit ashu kutuasht (16), Karen eukuan anu uet auassiut anite etashiht. Nishtuapatamu kamatau-pikutakannit e metuenannut, tauapekaikannu mak minuatamu e pamishkat. Kushkushiueu shaputue tshekuannu e katshitinak, e tutak tshekuannu mak menushkakut nikan e tati anite e mitshetinannut. Uashat mak Mani-utenam innushkuess, ui natuapatamu utinnu-aitun mak ui shaputuepanu anite e tauapekaitshenannut.

Kwena
Kwena kutunnuepipuneshu ashu nishuaush (18), Atikameku-ishkueu anite ut Wemotaci. Uet auassiut, nikamu kie nimu anite Meshta-metuenannut. Kie uin tau anite Northern Voice, ka teputepueht mamu ka taht kanikamushiht. Tapishinu anite uetshipanit kie tapuetatishu tshetshi ashu-patshitinamuat uitshi-innua.